Tämänhetkinen viikkonumero

Tänään on Torstai, 02.05.2024

VN 18

Alkaa 29.04.2024 ja loppuu 05.05.2024

Kalenteri, viikot ja päivät
Kivikaudella ihmiset tekivät havaintoja toistuvista luonnonilmiöistä. He huomasivat päivän ja yön eron, kuun muutokset ja vuodenajat. Ajan myötä heidän tulkintansa kehittyivät ja uskonnollisia rakennelmia, kuten Jerikon torni ja Stonehenge rakennettiin, jotta vuodenaikoja ja päiviä voitaisiin laskea ja tutkia paremmin. Sivilisaatiot Egyprissä ja Mesopotamiassa kehittivät kalenterimalleja, jotka ovat perustana meidän käyttämälle kalenterille. Vuonna 1582 paavi Georgius XIII muokkasi Juliaanista kalenteria, joka oli auringon tahtia 11 päivää jäljessä. Asian korjaamiseksi vuoden 1582 4. lokakuuta seuraava päivä olikin 15. lokakuuta. Karkausvuosi sääntö säilyi. Näin syntyi Georgiaaninen kalenteri, joka on edelleen käytössä suurimmassa osassa maailmaa.

ISO 8601
Kalenteri määrittää janjaksoja muodostaen päivistä viikkoja, viikoista kuukausia ja kuukausista vuosia. Kansainvälistä ISO 8601 käytetään kuvaamaan päivämäärää ja aikaa. Saksan kielinen kalenteri ei ole poikkeus. Vuoden 1976 jälkeen jokainen viikko on alkanut maanantaista ja päättynyt sunnuntaihin. Joissain maissa, kuten Yhdysvalloissa, Meksikossa, Australiassa ja Kanadassa viikko alkaa kuitenkin sunnuntaista ja päättyy lauantaihin. Muita tärkeitä ISO 8601 sääntöjä:

• Uusi kalenteriviikko (viikkonumero) alkaa aina maanantaista.
• Ei ole olemassa vajaita kalenteriviikkoja, sillä jokaisessa viikossa on tasan seitsemän päivää.
• Ensimmäinen kalenteriviikko alkaa vuoden neljän ensimmäisen päivän kuluessa.
• Tammikuun 4. kuuluu aina vuoden ensimmäiseen kalenteriviikkoon.

Karkausvuosi
Normaalisti vuodessa on 52 viikkoa, jos kyseessä ei ole karkausvuosi. Jos vuosi alkaa torstaina ja myös päättyy torstaihin, on se 53 viikkoa pitkä. Karkausvuosi koostuu myös 53 viikosta ja se alkaa joko keskiviikkona ja päättyy torstaihin tai alkaa torstaina ja päättyy perjantaihin. Miksi karkausvuodessa on yksi päivä enemmän, kuin muina vuosina? Maapallo pyörii auringon ympäri 365 päivää ja kuusi tuntia, joka on siis pidempään, kuin kalenterivuosi ja vuosien kuluessa tulisimme huomaamaan eron, koska esimerkiksi joulu olisikin kesällä. Tasapainoittaaksemme tilanteen joka neljäs vuosi lisätään kalenteriin ylimääräinen päivä - helmikuun 29.Tosin vuodet, jotka ovat jaollisia sadalla, mutta eivät neljälläsadalla eivät ole karkausvuosia, kuten vuodet 1700, 1800 ja 1900.

Viikonpäivien nimet
Roomalaiset nimesivät viikonpäivät jumaltensa mukaan, eli seitsämän muinaisen planeetan (Aurinko, Kuu, Mars, Merkurius, Jupiter, Venus ja Saturnus). Roomalaiset määrittelivät Auringon ja Kuun myös planeetoiksi. Germaaniset kansat myöhemmin käänsivät jokaisen roomalaisen jumalan nimen latinasta omalle kielleen.

Maanantai: nimi tulee roomalaisen jumalattaren Lunan (latinaksi dies lunae) ja germaanisen jumalan Manin mukaan.

Tiistai: nimi tulee roomalaisen sodan jumalan Marsin (latinaksi dies Martis) ja germaanisen sodan jumalan Tyrin mukaan.

Keskiviikko: nimi tarkoittaa myös viikon keskiväliä, mutta alun perin se edusti roomalaista Merkurius jumalaa (latinaksi dies mercoledi) ja germaanista jumalaa nimeltä Wotan.

Torstai: nimi on peräisin germaaniselta ukkosen jumalalta nimeltä Thor ja roomalaiselta Jupiter jumalalta (latinaksi dies iovis).

Perjantai: nimi tulee roomalaisten kauneuden jumalan Venuksen (latinaksi dies veneris) ja germaanisen rakkauden ja avioliiton jumalan Freyan mukaan.

Lauantai: nimi tulee juutalaisten sapatista. Roomalaiset nimesivät sen sadonkorjuun jumalan Saturnuksen mukaan (latinaksi dies saturni).

Sunnuntai: nimi on peräisin auringon jumalasta (latinaksi dies solis). Sunnuntai ja auringon jumala olivat erittäin tärkeitä roomalaisille. Sunna oli germaanisen auringon jumalattaren nimi.

Tämänhetkinen kalenteriviikko
Kalenteriviikot palvelevat eri tatkoituksia. Esimerkiksi työelämässä niitä käytetään usein tapaamisten, kokousten yms. ajankohtien kuvaukseen ja tarkentamiseen. Viikkonumeron selvittäminen peukalosäännöllä perustuu siihen, että lasketaan kuukausein määrä tammikuusta edeltävään kuukauteen ja se kerrotaan neljällä ja lisäksi lisätään kyseisen kuukauden jo kuluneiden viikkojen määrä. Valitettavasti tällä menetelmällä tulos voi heittää kahdellakin viikolla. Kalenterista on tullut välttämättömyys kaikille meistä. Lähes kaikki käyttävät jonkin näköistä kalenteria, oli se sitten muistikirja tai puhelimen kalenteri. Näin emme unohda tärkeitä tapahtumia, kuten lomia, tentti päiviä tai työtapahtumia. Ilman kalenteria moni meistä olisikin hukassa.